UPM Forest Life
Tämä ominaisuus ei ole vielä käytettävissä tälle näytön koolle.Käännä mobiililaitteesi pystyasentoon.
INTRO

Hiilenvirtaus-demo

Kasvava puu sitoo hiiltä ilmakehästä ja varastoi sitä itseensä. UPM Forest Lifen Hiilensidonta-demo esittelee Etelä-Suomessa kasvavan kuusen (Picea abies) hiilensidontaa. Saat myös käsityksen puiden ja metsien hiilensidontakyvystä verrattuna arkielämästämme syntyviin hiilipäästöihin. Oheisesta tekstiartikkelista löydät lisätietoja puiden, metsien ja kestävän metsätalouden ilmastovaikutuksista.

Hiilen virtaus

PUUN HIILENSIDONTA 24,8 kg/CO₂ VUODESSA info

Tammikuu 1, 0:00
g/CO₂ TUNNISSA
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu

Hiilensidonta

Hehtaari 40-vuotiasta kuusikkoa sitoo vuodessa info

24 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa
157 000
ajokilometrin päästöjä henkilöautolla
Hehtaari metsää 100m x 100m
Yksi puu 80 vuodessa

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Hiilen virtaus

Mallipuuna on 40-vuotias, eteläisessä Suomessa lehtomaisella kankaalla kasvava kuusi (Picea abies). Puulajin, biologisen iän, kasvupaikan ja maantieteellisen sijainnin lisäksi myös puuston rakenne sekä se, kuinka metsää on käsitelty vaikuttavat yksittäisen puun kasvuun ja siten hiilensidontakykyyn. Tässä tapauksessa kuusikko on perustettu istuttamalla ja sitä on harvennettu kerran, jonka jälkeen metsikön runkoluku on 990 puuta hehtaarilla. Näiden tunnusten avulla mallinnettu yhden kuusen hiilensidonta on 24,8 kg hiilidioksidia vuodessa.

Puut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia kasvuaan varten. Puut käyttävät hiilidioksidia ja vettä auringon valon avulla tapahtuvaan yhteyttämiseen. Tässä biokemiallisessa prosessissa muodostuu glukoosia ja happea. Glukoosin puu käyttää ravintonaan, happi vapautuu ilmakehään ja hiili varastoituu puun biomassaan. Noin puolet puuaineesta on hiiltä.

Yhteyttäessään puut imevät ilmasta hiilidioksidia, mutta ne hengittävät myös ulospäin. Soluhengityksessä osa hiilestä palautuu takaisin ilmaan. Tämä hiili on puun aineenvaihdunnan ylijäämätuotetta. Kasvavan puun hiilensidonta on kuitenkin selvästi suurempaa kuin soluhengityksen aiheuttama hiilen vapautuminen, joten kasvavat puut toimivat hiilinieluina.

Valon määrä vaihtelee vuorokaudenaikojen välillä ja puu sopeuttaa toimintonsa valo-olosuhteiden mukaan. Yhteyttäminen on kiivainta valoisimpaan aikaan. Pimeällä sitä ei tapahdu. Vuorokaudenajan lisäksi pohjoisissa metsissä myös vuodenajat ja niiden mukaan ajoittuva kasvukausi vaikuttavat puun kulloiseenkin hiilitaseeseen. Kasvukaudella puun yhteyttäessä ja kasvaessa se sitoo hiiltä. Talvilevon aikana, jolloin puut eivät kasva, puu on pääosin heikko hiilen lähde. Kasvavalla puulla on vuoden aikajaksolla tarkasteltuna selvästi positiivinen hiilitase.

Hiilen sidonta

Puiden ja metsän hiilensidonnan vertailussa hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin toimintoihin on hiilensidontalukuina käytetty yhden puun 80 vuoden aikana sitoman hiilidioksidin määrää (puun tilavuus 1 m3) sekä yhden metsähehtaarin (100m x 100m) vuodessa sitomaa hiilimäärää. Metsähehtaarina on käytetty etelä-suomalaista lehtomaisen kankaan 40-vuotiasta kuusikkoa, joka on harvennettu kerran ja jonka runkoluku on 990 puuta hehtaarilla.

Pohjoisissa metsissä kasvavalla kuusella kestää noin 70 - 100 vuotta kasvaa täyteen mittaansa. Täysikasvuisen kuusen runkotilavuus vaihtelee paljon, mutta jos oletetaan sen olevan yksi kuutiometri, vastaa sen sisältämä hiilimäärä noin 750 kg hiilidioksidia. Yhdellä hehtaarilla 80-vuotiasta kuusikkoa puuston kokonaistilavuus voi olla esimerkiksi 300 kuutiometriä. Tämä vastaa noin 225 tonnia puiden sitomaa hiilidioksidia.

Pohjoiset talousmetsät koostuvat eri ikäisten metsiköiden muodostamasta mosaiikista. Osa metsiköistä on juuri kasvunsa aloittaneita nuoria taimikoita, osa varttuneita ja metsätaloudellisesti uudistuskypsiä metsiä. Näiden väliin mahtuu keski-ikäisiä metsiköitä, jotka elävät nopeinta kasvuvaihettaan. Metsämaisemassa on myös suojeltuja metsäkohteita, jotka jätetään käytön ulkopuolelle niiden monimuotoisuus- tai muiden arvojen turvaamiseksi. Metsien hiilinielujen kannalta ratkaisevaa on, että maisematasolla hakkuumäärät eivät ylitä metsien kasvua, metsien terveydestä ja monimuotoisuudesta huolehditaan niiden kasvukunnon varmistamiseksi ja että uuden metsän kasvu varmistetaan aina päätehakkuiden jälkeen.

Ilmastopositiivinen metsätalous tarkoittaa, että metsiä hoidetaan siten, että ne pysyvät hiilinieluina. Tämä pitää sisällään myös hyvät metsänhoidon käytännöt, joilla metsien kasvua voidaan lisätä. Kestävä ja ilmastopositiivinen metsätalous on yksi tärkeimmistä tekijöistä maailmanlaajuisessa siirtymässä pois fossiilitaloudesta. Monet perinteisesti fossiilisista raaka-aineista valmistetut tuotteet voidaan korvata uusiutuvilla, puupohjaisilla tuotteilla. Kun puita korjataan ja niistä valmistetaan erilaisia tuotteita, pysyy puiden ilmakehästä sitoma hiili varastoituneena näissä tuotteissa koko niiden elinkaaren ajan.

Tietoja hiilensidonnan mallinnuksesta ja vertailuluvuista

Mallinnus perustuu Helsingin Yliopiston SMEAR II tutkimusasemalla kerättyyn yksittäisen puun mittausaineistoon lähes 20 vuoden aikasarjalla. SMEAR II aseman kattavimmat mittaukset on kerätty männyistä (Pinus sylvestris), mutta aineistoa voidaan käyttää myös kuusen (Picea abies) hiilensidonnan mallintamiseen korjaamalla puun latvuksen, lehvästön, juurien ja muiden osien, sekä runkopuun välisiä suhteita allometrisillä malleilla ja ns. BEF-kertoimilla (Biomass Expansion Factor). Lisäksi mallia voidaan skaalata halutulle kasvun tasolle, jotta puun kasvu, sekä hiilensidonta vastaavat mahdollisimman tarkasti mallinnuksen kohteena olevaa puuta. Tämän mallinnuksen tuloksena on sekä vuorokausitason että tuntitason hiilensidonta ja -vapautumisennusteet (CO2 /vrk, CO2 /tunti), jotka vastaavat keskimääräisen vuoden lukemia mallinnuksen kohteena olevalle puulle.

Puun ja metsähehtaarin sitoman hiilen ja eri toiminnoista peräisin olevien päästöjen vertailussa on käytetty seuraavia päästölukuja. Luvut ovat suuntaa antavia.

  • Kilometrin ajo bensiinikäyttöisellä henkilöautolla: 155g/CO2

  • Pyykinpesu pesukoneella 6 kg täyttömäärällä: 750g/CO2

  • Ruoka-annos kanaa ja riisiä: 870g/CO2

  • Tunnin puhelu matkapuhelimella: 3,42g/CO2

  • Helsinki-Singapore lentomatka, per matkustaja: 377 000g/CO2