UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Metso

TETRAO UROGALLUS

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Metso

TETRAO UROGALLUS

linnut

Metso on metsäkanalinnuistamme suurin ja riistamaidemme ylpeys. Ukkometson vaalea nokka ja silmien päällä olevat punaiset heltat erottuvat selkeästi sen tummasta yleisvärityksestä. Naarasmetso eli koppelo on koirasta huomattavasti pienempi ja väriltään ruskeankirjava.

Metsoa esiintyy suuressa osassa Euroopan ja Aasian pohjoisosia. Metso suosii elinympäristönään vanhoja koskemattomia havumetsiä. Erityisesti avoimet, suopainanteiden pirstomat männiköt ovat sille mieluisia elinalueita. Metson elinympäristövaatimukset vaihtelevat paljonkin vuodenkierron eri vaiheissa. Talvella ne käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan männynneulasia. Metso ruokailee koko talven tietyillä männyillä, joita kutsutaan hakopuiksi. Suosittuja hakopuita ovat vaurioituneet männyt ja hidaskasvuiset rämemännyt.

Keväällä metsot kokoontuvat soitimelle kilpailemaan parittelumahdollisuudesta. Soidin vaatii runsaasti tilaa ja alueella täytyy olla riittävästi varttunutta metsää. Nuorehkoihin harvennettuihin männiköihin on syntynyt uusia soitimia. Metsolle sopivia poikasympäristöjä ovat soiden ja kangasmetsien vaihettumisvyöhykkeet sekä korvet, missä poikasille riittää hyönteisiä ravinnoksi.

Kansanperinteessä metso liitetään metsänhaltijoihin ja lapinnoitiin sekä muihin loitsijoihin, jotka voivat halutessaan ottaa metson hahmon. Metson pihaan saapumisen uskottiin ennustavan kuolemaa.

Lehtipuusekoitus ja rehevä aluskasvillisuus tarjoavat metsolle suojaa ja ravintoa. Metsätaloustoimien yhteydessä jätettävät, käsittelemättömät riistatiheiköt tarjoavat metsolle suojaisia lepopaikkoja. Metson soitimien tarkka kartoittaminen on riistanhoidollisesti tärkeää ja kartoitetut soitimet otetaan metsätalouden suunnittelussa huomioon. Soidinalueella sijaitsevissa uudistushakkuuvaiheen metsissä hakkuut tehdään vähän kerrallaan, jotta muutos ei ole liian nopea. Harvennushakkuut voidaan suorittaa alueella normaalisti, jotta metsät eivät pääse metsolle liian tiheäksi.

Metso

TETRAO UROGALLUS

puulajilahopuukehitysvaiheavainbiotooppi
haapa
haapa
1-5v
lehto
koivu
koivu
6-20v
harju
mänty
mänty
21-50v
kallio
kuusi
kuusi
51-100v
lähde
muut
muut
puro
suo
Olennainen menestystekijä