UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Marjastus

Haastateltava:Riina Sipovaara

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Marjastus

metsien monikäyttö

Metsämarjat ovat pohjoismaista superfoodia.

Marjastus on yksi suosituimmista metsien virkistyskäytön tavoista. Kansallisten selvitysten mukaan yli puolet Suomen aikuisväestöstä harrastaa marjastusta. Suomalaiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat kenen tahansa liikkumisen maastossa ja metsämarjojen ja sienten poimimisen metsistä missä vain, huolimatta maanomistussuhteista. Asutus, viljelysmaat ja tiukasti suojellut luonnonpuistot ovat tietenkin alueita, joilla jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa.

Suomen taloudellisesti merkittävimmät metsämarjat ovat mustikka, puolukka, lakka, vadelma ja karpalo. Nämä marjat ovat ravintosisällöltään erittäin rikkaita, sisältäen enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin monet hedelmät. Metsämarjoissa on paljon antioksidanttisia vaikutuksia omaavia polyfenoleita. Ravintosisällön ja positiivisten terveysvaikutusten vuoksi ravintosuositukset kehottavat syömään 100 grammaa marjoja päivittäin.

Mustikka esiintyy yleisesti tuoreilla kankailla ja turvemaiden ja kivennäismaiden välisillä vaihettumisvyöhykkeillä. Puolukka on kuivempien kangasmaiden kasvi. Lakka ja karpalo ovat sopeutuneet kasvamaan turvemailla. Vadelma on avoimien paikkojen pioneerikasvi ja sitä tavataan yleisesti uudistusaloilla ja teiden varsilla.

Hyvänä satovuonna kerätyn metsämarjasadon arvo voi ylittää 100 miljoonaa euroa. Metsämarjat ovat liiketoimintaa, mutta suurin osa kerätystä marjasadosta päätyy kuitenkin yksityisten talouksien ruokapöytiin ja pakastimiin.

Marjakauden sato riippuu edellisen ja kuluvan kesän sääolosuhteista, edellisen talven lumipeitteestä ja pölytyksen onnistumisesta kevätkaudella. Kukinnan aikaan keväällä ja alkukesästä marjakasvit ovat kaikista herkimpiä sääolosuhteiden vaihtelulle. Pölytys voi onnistua hyvin vain kun sää on sille suotuisa.

Metsätaloustoimenpiteillä on myös vaikutusta metsämarjojen esiintymiseen. Metsikkökuvioiden ikä- ja rakennevaihtelu mahdollistaa eri marjalajien menestymisen maisematasolla samaan aikaan.

Aiheeseen liittyvät lajit & artikkelit