Vaivaiskoivu
Betula nana
Vaivaiskoivu on pienin koivulajimme, eikä se kasva metriä korkeammaksi. Sen tunnistaa helposti pienistä ja pyöreistä lehdistä sekä varpu- tai pensasmaisesta kasvutavasta.
Vaivaiskoivu on maailman pohjoisin koivulaji ja sitä tavataan lähinnä Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Venäjällä Jenisein alueelle asti. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Huippuvuorille saakka. Suomessa vaivaiskoivua tavataan koko maassa, Etelä-Suomessa soilla ja Pohjois-Suomessa myös kangasmetsissä ja tunturikankailla.
Vaivaiskoivu on aikanaan ollut tärkeä polttoaine Pohjois-Suomessa, sillä se palaa hyvin myös tuoreena. Sitkeytensä ja monihaaraisuutensa vuoksi sitä on myös käytetty lattialuudan harjaksina. Mittariperhosten kuten tunturimittarin (Epirrita autumnata) toukat käyttävät vaivaiskoivun lehtiä ravintonaan.
Vaivaiskoivu voi heikentää puuston uudistumista suometsissä, sillä niiden juuristo kilpailee puiden sirkkataimien kanssa.
Vaivaiskoivu
Betula nana
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Juolukka
VACCINIUM ULIGINOSUM

Kanerva
CALLUNA VULGARIS

Suopursu
Rhododendron tomentosum