Vadelma on juurivesallinen pensas, jolla monivuotinen juurakko ja kaksivuotinen piikikäs varsi. Sen lehdet ovat hampaisia ja alapinnalta vaalean karvaisia. Kesä- ja heinäkuussa kukkivasta pienestä valkoisesta kukinnosta muodostuu kookas ja mehukas, punainen marja. Marjasato on runsaimmillaan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa.

Vadelma kasvaa ravinteisilla metsämailla, kivikkoisilla mäillä ja kallioilla sekä reunavyöhykkeillä kuten teiden reunustoilla. Levinneisyysalue kattaa Euroopan ja Pohjois-Aasian. Vadelma on metsiemme todellinen herkku ja se nauttii suurta suosiota, sillä sitä kasvaa usein ihmisasutuksen lähellä ja se on helppo kerätä. Kuitupitoista makeaa marjaa käytetään lukemattomiin jälkiruokiin, leivonnaisiin ja juomiin, kuten muumimamman vaapukkamehuun. Rohdoskäytössä lehdistä haudutetaan teetä on käytetty alentamaan kuumetta ja sen nauttimisen uskotaan myös vauhdittavan synnytystä.

Vadelma on yleinen peruslaji, joka pitää valoisista kasvupaikoista ja on hyötynyt ihmistoiminnasta. Se on pioneerilaji, joka ilmestyy sankoin joukoin hakkuuaukeille tai esimerkiksi myrskytuhon avaamaan metsään. Vadelma ei pidä kilpailusta ja katoaa metsän varttuessa. Monet hyönteiset, kuten vattukuoriainen (Byturus tomentosus) käyttävät vadelman lehtiä ja marjoja ravintonaan.