Torvijäkälät
CLADONIA
Torvijäkälät on suuri jäkäläsuku, johon kuuluu yli 270 lajia. Ne ovat pystykasvuisia pensasjäkäliä, joilla on vaihtelevan muotoiset ja kokoiset kotelomaljanjalat eli podeetiot. Yleensä torvijäkälät ovat onttoja ja putkimaisia. Ne voivat olla haarattomia tai runsashaaraisia ja päästään pikarillisia, tylppäkärkisiä tai puikkomaisia.
Torvijäkälät ovat enimmäkseen maajäkäliä, mutta osa voi kasvaa myös lahopuulla tai epifyyttinä puilla. Torvijäkäliä löytyy lähes kaikkialta maapallolta. Suomessa on noin 60 eri torvijäkälälajia.
Torvijäkäliä on käytetty villan värjäämiseen. Torvijäkälien sukuun kuuluvat myös poronjäkälät, jotka ovat porojen ja peurojen (Rangifer tarandus) pääasiallista ravintoa.
Torvijäkälistä osa on hyvin yleisiä kun taas osa on äärimmäisen uhanalaisia. Suojelutoimenpiteet on siis suunniteltava lajin mukaan. Uhanalaisten lajien säilymisen kannalta on tärkeää turvata niiden elinympäristöjen keskeiset ominaispiirteet.
Torvijäkälät
CLADONIA
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Variksenmarja
EMPETRUM NIGRUM

Kanerva
CALLUNA VULGARIS