Teeri

Teeri on kookas metsäkanalintu, jolla on pyöreähkö tanakka ruumis, valkoinen siipijuova, höyhenpeitteiset koivet ja pieni nokka. Väritykseltään metallinhohtoisen sinimustalla koiraalla on lyyran muotoinen pyrstö ja punaiset heltat silmien yläpuolella. Naarasteeri on puolestaan kellanruskea valkoisin ja mustin poikkijuovin. Teeret ovat kasvinsyöjiä ja syövät koivun silmuja, lepännorkkoja, kasvien versoja sekä marjoja.

Teeren tyypillisiä elinympäristöjä ovat havu- ja sekametsäalueet, joilta löytyy puustoisia soita. Levinneisyysalue kattaa Euraasian havumetsävyöhykkeen. Teerinaaras tekee pesän maahan, jonne se munii 8- 10 munaa. Kuoriuduttuaan poikaset lähtevät jo hyvin pieninä liikkumaan emonsa kannoilla.

Teereen liittyy monia uskomuksia ja se esiintyy kansanperinteissä kuten maalauksissa ja runoissa, näyttävän soitimensa, ulkomuotonsa ja lyyrapyrstönsä ansiosta. Teeren sulkia on aikanaan myös käytetty jopa kuninkaallisten päähineissä.

Komea teerikukko pukeutuu kevätsoitimen alkaessa parhaimpiinsa ja aloittaa näkyvän ja kuuluvan kosiskelun. Tyypillisiä soidinpaikkoja ovat avosuot, järvien jäät sekä metsäaukeat. Soitimella teerikukot kisailevat naaraiden huomiosta pullistellen ja suhisten toisilleen. Teeren elinalueita hoidetaan suosimalla lehtipuustoa ja varmistamalla varvikoiden sekä pensaskerroksen säilyvyys.