Taulakääpä

Taulakääpä on lehtipuilla elävä kääpälaji, jolla on monivuotinen kaviomainen ja kovapintainen itiöemä. Sen yläpinta on vyöhykkeinen ja väritykseltään harmaa tai rusehtava. Alapinnan pillikerros on likaisen valkea tai violetin sävyinen. Itiöt kiinnittyvät isäntäpuiden puuainekseen kuoren pintavaurion kautta.
Taulakääpä kasvaa yleisenä useimmiten koivulla ja lepillä, mutta myös muilla lehtipuilla.

Levinneisyysalue kattaa sirkumpolaariset alueet, niin pohjoisella kuin eteläiselläkin pallonpuoliskolla.
Taulakäävästä valmistettavaa taulaa on käytetty jo tuhansia vuosia sytykkeenä. Taulaa on myös käytetty kansanlääkinnässä erilaisten kipujen, kuten korvakivun, hoitoon. Sitä on perinteisesti käytetty myös rohtona sen antibioottisten vaikutusten ansioista.

Taulakääpä on valkolahottaja, joka elää kuolleissa maa- ja pystypuissa sekä elävissä puissa. Taulakääpä lahottaa puun melko nopeasti. Silokääpä (Gloeoporus pannocinctus) ja sitkökääpä (Antrodiella semisupina) kasvavat taulakäävän lahottamassa puussa. Taulakääpä on yleinen laji ja metsänhoidossa lehtipuuosuudesta huolehtiminen ja lehtilahopuuston lisääminen hyödyttävät sitä.