Syyläjuuri
SCROPHULARIA NODOSA
Syyläjuuri on monivuotinen suurikokoinen ruohokasvi, jolla on vihreäruskeat kukat. Syyläjuuren vaatimattomat kukinnot kukkivat heinä- ja elokuussa.
Syyläjuuri kasvaa kosteissa ja rehevissä metsissä, varjoisissa lehdoissa ja pensaikoissa. Levinneisyysalue kattaa laajalti Euroopan, Kaukasuksen, Länsi-Siperian ja Keski-Aasian pohjoisosat.
Lajin nimi juontuu siitä, että syyläjuuren muhkuroisiin juuriin varastoitunutta ravintoa on kautta aikain käytetty rohtona syylien ja erilaisten ihotautien hoitoon. Syyläjuuren kukat ovat ampiaispölytteisiä, mikä poikkeaa tavanaomaisesta, sillä ampiaiset pölyttävät vain muutamaa kasvilajia. Britanniasta löydetystä siemenestä määritettiin lajin olleen olemassa jo miljoonia vuosia sitten.
Laji on hyötynyt ihmisen toimista ja se kasvaakin melko yleisesti tienvarsiojissa ja metsänlaidoilla. Syyläjuuren lehti on pahanhajuinen eivätkä eläimet mielellään syö sitä. Yleisenä peruslajina ja joutomaillakin menestyvänä syyläjuuri ei tarvitse erityisiä suojelutoimenpiteitä.
Syyläjuuri
SCROPHULARIA NODOSA
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Ojakellukka
Geum rivale

Voikukka
TARAXACUM OFFICINALE

Metsäkurjenpolvi
GERANIUM SYLVATICUM

Maitohorsma
CHAMAENERION ANGUSTIFOLIUM

Nokkonen
URTICA DIOICA