Sinitiainen
PARUS CAERULEUS
Sinitiaisen sininen päälaki erottaa sen kaikista muista pikkulinnuistamme. Lajin höyhenpuku on muutoinkin hyvin värikäs, sillä sinisen päälaen lisäksi sinitiaisella on valkoinen naama, keltainen vatsa ja vihreä selkä. Sinitiainen ruokailee enimmäkseen lehtipuissa ja pensaissa. Kesäisin se syö niissä eläviä hyönteisiä ja talvella niiden siemeniä. Talvella sinitiaiset vierailevat myöskin lintulaudoilla.
Suomessa sinitiainen pesii erityisesti rehevissä lehti- ja sekametsissä. Talvisin se viettää aikaa myöskin ruovikoissa. Sinitiainen on pääasiallisesti Euroopassa pesivä laji, mutta sitä tavataan myös Pohjois-Afrikassa ja Kanarian saarilla. Suomessa sinitiainen on pesinyt ensimmäisen kerran vasta vuonna 1859 eli se on meillä melko uusi tulokas. Pesänsä sinitiainen tekee koloon tai linnunpönttöön.
Koska sinitiainen vaatii elinympäristöltään lehtipuustoa, se hyötyy lehtipuusekoituksesta havumetsissä. Muiden kolopesijöiden tavoin se hyötyy myöskin pystyyn kuolleiden lahopuiden säästämisestä sekä tekopökkelöistä.
Sinitiainen
PARUS CAERULEUS
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |