Rauduskoivu

Rauduskoivu on lehtipuu, jolla on valkoinen tuohi, harva latvus ja sahalaitaiset, kolmiomaiset lehdet. Se on nopeakasvuinen pioneerilaji, joka tuottaa runsaasti siemeniä ja valtaa tehokkaasti vapaat kasvupaikat. Rauduskoivu kukkii lehtien puhkeamisen aikaan. 

Rauduskoivu viihtyy valoisissa, keski- ja runsasravinteisissa metsissä. Se ei menesty lainkaan turvemailla. Rauduskoivun levinneisyysalue koostuu Euraasian pohjoisosista. 

Rauduskoivu sopii tiiviin puuaineksensa vuoksi hyvin polttopuuksi sekä puusepäntöihin. Siitä tehdään myös vaneria ja koivusellua käytetään paperin valmistuksessa. Rauduskoivusta saadaan ksylitolin raaka-ainetta ja sen oksista tehdään saunavastoja. Sen lehtiä on käytetty teenä sekä rohtona ja tuohesta on tehty virsuja, kontteja sekä torvia. Aikanaan se on ollut pyhä puu, ja nykyisin rauduskoivu on Suomen kansallispuu. 

Koivu on taloudellisesti Suomen kolmanneksi tärkein puulaji. Sen metsätaloudellinen käyttö on vaihdellut eri aikoina ja tällä hetkellä laajamittaisempaa koivun kasvatusta rajoittaa sen alttius myyrä- ja hirvituhoille. Koivua suositellaan jätettäväksi sekapuuksi myös männiköihin ja kuusikoihin, sillä sen lehtikarikkeella on maaperän laatua parantava vaikutus. Lisäksi koivu tarjoaa elinympäristön monille lajeille niin elävänä kuin lahopuunakin.