Mustikka on monivuotinen varpukasvi, jonka kesävihannat soikeat lehdet tippuvat talveksi, varren pysyessä ainavihantana läpi talven. Ruukkumaiset, vihreät tai punaiset pienet kukinnot kukkivat toukokuusta heinäkuuhun. Tummansiniset pyöreät ja herkulliset marjat kypsyvät heinäkuusta lähtien.

Mustikka on tuoreiden kankaiden indikaattorilaji. Sitä esiintyy myös lehtomaisilla kankailla, korvissa sekä kuivahkoissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Levinneisyysalue kattaa Pohjois-Euroopan sekä Aasian boreaalisen ja subarktisen vyöhykkeen.

Mustikka on erittäin suosittu keruutuote ja se onkin todellista superfoodia ja lähiruokaa parhaimmillaan. Mustikan herkullista ja hyvin terveellistä marjaa voi käyttää monin tavoin ja sen varsista ja lehdistä valmistettua teetä on perinteisesti käytetty ruoansulatusvaivojen ja virtsatietulehdusten hoitoon. Lajin voi sekoittaa juolukkaan (Vaccinium uliginosum).

Mustikka on metsiemme yleinen peruslaji ja se on tärkeää ravintoa monille eläimille, kuten karhulle ja metsäkanalinnuille. Mustikalla on myös iso rooli pölyttäjien keskuudessa ja sen pääpölyttäjä kimalainen, on erittäin tervetullut metsän asukas. Laji suosii puustoltaan harvahkoa metsää ja se viihtyykin hyvin harvennusmetsissä. Metsänuudistamisen yhteydessä mustikka usein katoaa hetkeksi ja palaa kun kasvupaikan olosuhteet ovat puuston kasvun myötä jälleen suotuisat.