Puolukka
VACCINIUM VITIS-IDAEA
Puolukka on monivuotinen varpukasvi, jolla on ainavihannat suipot lehdet ja pienet kellomaiset vaaleat kukinnot, jotka kukkivat kesä- ja heinäkuussa. Punaiset, pyöreät ja syötävät marjat kypsyvät loppukesästä syksyyn.
Puolukka viihtyy parhaiten valoisissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä. Sitä voi tavata myös puustoisilla soilla, kallioilla, pellonpientareilla ja tienvarsilla. Laji kasvaa laajasti koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Puolukka on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonmarjoista ja sitä kerätään metsistä runsaasti. Siitä tehdään mehua, hilloa, puuroa ja paljon muuta. Rohtona puolukan lehdistä valmistettavaa teetä voidaan käyttää virtsatientulehduksiin, reumavaivoihin sekä verensokerin alentamiseen. Lajin voi sekoittaa sianpuolukkaan (Arctostaphylos uva-ursi).
Puolukka on metsiemme paahdetta ja kuivuutta kestävä peruslaji, joka on sopeutunut metsän kaikkiin kehitysvaiheisiin. Puolukka kestää metsähakkuita melko hyvin ja varvusto yleensä voimistuu valon ja lämmön lisääntyessä. Tosin hakkuuaukon heinittyminen voi kuitenkin tukahduttaa puolukanvarvuston. Puolukka on kuivahkojen kankaiden indikaattorilaji.
Puolukka
VACCINIUM VITIS-IDAEA
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Mustikka
VACCINIUM MYRTILLUS

Sianpuolukka
ARCTOSTAPHYLOS UVA-URSI

Lakka
Rubus chamaemorus

Isokarpalo
Vaccinium oxycoccos

Ahomansikka
Fragaria vesca