Pohjankääpä
CLIMACOCYSTIS BOREALIS
Pohjankääpä on havupuissa elävä kääpälaji, jolla on yksivuotinen, kiilamainen itiöemä. Sen väritys on nuorena hunajankeltainen ja vanhetessa vaalea. Alapinnan pillikerros on sokkeloinen.
Pohjankääpä elää havumetsissä kuusen kannoissa ja lahoavissa puissa.
Pohjankäävällä on miellyttävä tuoksu ja sen väritys vaihtuu sateessa vaaleasta keltaiseen. Se muodostaa näyttäviä monen itiöemän kasvustoja, joista se on helppo tunnistaa. Esiintyvyys vaihtelee vuosittain suuresti.
Pohjankääpä on lahottaja, joka parhaiten viihtyy vanhoilla, järeillä, lahovilla kuusilla. Pohjankääpä on vanhojen kuusikoiden yleinen laji ja metsänhoidossa pohjankäävälle sopivia kasvualustoja muodostetaan lisäämällä lahopuuta, esimerkiksi jättämällä säästöpuita ja kantoja metsiin.
Pohjankääpä
CLIMACOCYSTIS BOREALIS
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Kantokääpä
FOMITOPSIS PINICOLA

Rivikääpä
ANTRODIA SERIALIS

Rusokääpä
PYCNOPORELLUS FULGENS

Kuusenjuurikääpä
HETEROBASIDION PARVIPORUM

Lakkakääpä
GANODERMA LUCIDUM

Kuusenkääpä
PHELLINUS CHRYSOLOMA