Metsälehmus on tuuhea, jalo lehtipuu, joka kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Puun tumma runko on sileä ja suora ja sillä on herttamaiset lehdet ja hieman riippuvat oksat. Huumaavalta tuoksuvat vaaleat kukinnot kukkivat heinäkuussa. Metsälehmuksen voi helposti sekoittaa puistolehmukseen (Tilia x europaea).

Metsälehmus esiintyy tuoreilla ja lehtomaisilla kangasmailla, kuivissa lehdoissa, rehevillä harjuilla ja kallionalus- ja puronvarsilehdoissa. Levinneisyysalue kattaa Etelä-Fennoskandian, Keski-Euroopan, Balkanin niemimaan rajautuen Uralin vuoristoon.

Metsälehmuksella on suuri kulttuuriarvo ja sitä pidetään pyhänä puuna. Lehmuksen katve on kautta vuosisatojen toiminut rakastavaisten salaisena kohtauspaikkana. Metsälehmusta kutsutaan myös niinipuuksi, sillä sen kuoressa runsaasti esiintyviä niinisyitä käytettiin yleisesti muun muassa köysien, verkkojen, mattojen ja säkien raaka-aineena. Miellyttävän makuisesta kukinnosta haudutettu tee rauhoittaa ja rohtona sitä on käytetty moniin vaivoihin.

Niinen kiskonta oli aikoinaan hyvin yleistä ja lehmuksia kaadettiin armotta tähän tarkoitukseen. Onneksi metsälehmus on kuitenkin varsin sitkeä laji ja se uusiutuu kanto- ja runkovesoista, muuten lajia esiintyisi huomattavasti nykyistä vähemmän. Metsälehmusta ei korjata puutavaraksi. Sen esiintymispaikat ovat monesti suojeltavia luontokohteita. Vanha metsälehmusmetsikkö on vaikuttava ja upea näky.