Metsäapila on monivuotinen ruohokasvi, jolla on 3-lehdykkäiset pitkät ja soikeat tummanvihreät lehdet. Pallomainen purppuranpunainen kukinto kukkii läpi kesän kesäkuusta elokuuhun. Metsäapilan voi sekoittaa sen sukulaiseen puna-apilaan (Trifolium pratense), mistä sen erottaa metsäapilan suuremmista lehdistä ja niistä puuttuvasta valkoisesta kuviosta.

Metsäapila kasvaa niityillä, rinnemetsissä, pientareilla ja puolivarjoisissa lehtomaisissa metsissä. Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan.

Metsäapilalla ruokailevat ja sitä pölyttävät vain suurehkot kimalaiset, mehiläiset ja jotkin perhoslajit, sillä sen meteen on vaikea päästä käsiksi pitkätorvisen kukan vuoksi. Metsäapila on myös syötävä villiyrtti ja sen kukintoja ja lehtiä voi käyttää teessä tai esimerkiksi salaatissa. Nelilehtisen apilanlehden löytämisen uskotaan tuovan onnea.

Metsäapila on metsiemme peruslaji, joka sopivilla kasvupaikoilla muodostaa tiheitä, suuria kasvustoja maarönsyjensä avulla. Valoisuutta suosivana kasvina se hyötyy metsänhakkuista ja laidunnuksesta.