Lumpeet
NYMPHAEA
Lumpeet ovat monivuotisia vesikasveja, joiden näyttävät valkeat kukat ja suuret herttamaiset lehdet kelluvat veden pinnalla. Vahva juurakko kasvaa pohjassa ja siitä nousee pintaa kohti kukkavanoja sekä tummanvihreiden kelluslehtien varsia. Maljamainen, jopa 20 cm halkaisijaltaan oleva kukinto kukkii kesäkuusta elokuuhun.
Lumpeet kasvavat kaikenlaisissa järvissä, hitaasti virtaavissa joissa ja merenlahdilla. Levinneisyysalue kattaa lähes koko maapallon.
Kauniit lumpeenkukat ovat olleet inspiraationa monille taiteilijoille ja osana monia kulttuureja. Lumpeiden tieteellinen nimi Nymphaea viittaa Kreikan mytologian nymfeihin, luonnonhengettäriin. Kukat avautuvat valoisaan aikaan ja sulkeutuvat yöksi ja sateella. Lumpeet ovat myrkyllisiä, tosin niitä on käytetty rohdoslääkkeenä muun muassa lihassärkyihin sekä ravintona.
Lumpeenlehdet tarjoavat laskeutumisalustoja vesistöjen äärellä eläville korentolajeille ja lehdillä elää myös pienikokoinen kovakuoriainen, lummenälvikäs (Galerucella nymphaeae). Nisäkkäistä piisami (Ondatra zibethicus) pitää lumpeen mehevästä juurakosta. Lummetta käytetään myös puutarhojen koristekasvina.
Lumpeet
NYMPHAEA
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Järvikorte
Equisetum fluviatile

Keltakurjenmiekka
Iris pseudacorus