Laulujoutsen on iso valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja tyveltään keltainen nokka. Laulujoutsen pitää kaulansa ylväästi ojennettuna toisin kuin kyhmyjoutsen (Cygnus olor), joka pitää kaulaansa hieman kaarella. Laulujoutsen pitää kovaa, trumpettimaista ääntä, mikä myöskin erottaa sen lähes äänettömästä kyhmyjoutsenesta.

Monenlaiset vesistöt ja suot kelpaavat laulujoutsenen pesimäpaikaksi. Skandinavian ja Islannin lisäksi se pesii Venäjällä. Laulujoutsen muuttaa loppusyksyllä Skandinavian eteläosiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Laji palaa Suomeen aikaisin keväällä ja sitä pidetäänkin yhtenä merkkinä kevään alkamisesta.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Lentävien joutsenten kuva on painettuna suomalaisen euron kolikon kääntöpuolelle. Kansantaruissa joutsen kuvataan pyhänä lintuna, joka toimii yhteytenä Tuonelan ja elävien maailman välillä. Joutsenen tappamisen uskottiin tietävän kuolemaa.

Laulujoutsenet metsästettiin aikoinaan lähes sukupuuton partaalle, mutta suojelutoimien ansiosta laji saatiin elpymään.