Kantokääpä on havu- ja lehtipuilla elävä kääpälaji, jolla on monivuotinen suurehko, kiilamaisesti ulkoneva itiöemä. Sen yläpinta on väritykseltään harmaan tummahko ja reunoilta oranssin sävyinen. Alapinta on kermanvalkoinen. Itiöt kiinnittyvät isäntäpuiden puuainekseen esimerkiksi kuoren pintavaurion kautta.

Kantokääpä kasvaa useimmiten kuusella ja männyllä sekä koivulla ja harmaalepällä. Levinneisyysalue kattaa Euraasian ja sitä esiintyy myös Pohjois-Amerikassa.

Kantokäävällä on ominainen imelähkö tuoksu. Kantokääpää käytetään rohtona sen tulehduksia poistavien ja immuniteettia parantavien ominaisuuksien ansiosta. On sitä jopa poltettu tupakan seassa helpottamaan päänsärkyä ja pahoinvointia.

Kantokääpä on ruskolahottaja, joka nimensä mukaisesti elää kannoilla ja jo kuolleilla puilla, mutta se voi elää myös loisena elävässä puussa. Rusokääpä (Pycnoporellus fulgens) kasvaa pelkästään kantokäävän lahottamassa puussa. Kantokääpä on yleinen laji. Se hyötyy lahopuun säästämisestä ja säästöpuiden sekä kantojen jättämisestä.