Korpi-imarre
PHEGOPTERIS CONNECTILIS
Korpi-imarre on pienehkö monivuotinen saniainen, jolla on yksittäinen kolmiomainen lehtilapa, jonka viimeinen lehtipari osoittaa taaksepäin. Harmaanvihreiden ja alta karvaisten lehtien alapinnalla on punertavia itiöpesäkkeitä. Maavarsi on hoikka ja suomuinen.
Korpi-imarre kasvaa märällä korpimaisella metsämaalla, lehtomaisissa metsissä, puronvarsilla ja on lähteisillä paikoilla erityisen runsas. Levinneisyysalue kattaa laajalti Euraasian ja Pohjois-Amerikan.
Korpi-imarretta on kutsuttu myös harakanvarpaaksi ja sammakonportaaksi. Saniaisten kukoistusaikaa oli kivihiilikausi noin 300 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat kaunistaneet metsänpohjaa ja antaneet ravintoa jo dinosaurusten elinaikanakin.
Korpi-imarre viihtyy varjoisilla kasvupaikoilla. Se katoaa, jos varjostava puusto poistetaan kokonaan. Laji on myös hallanarka, joka osaltaan saa sen karttamaan aukeita alueita.
Korpi-imarre
PHEGOPTERIS CONNECTILIS
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Kivikkoalvejuuri
DRYOPTERIS FILIX-MAS

Hiirenporras
ATHYRIUM FILIX-FEMINA

Sananjalka
Pteridium pinetorum