Keltatalvikki
PYROLA CHLORANTHA
Keltatalvikki on kesä-heinäkuussa kukkiva talvikkilaji, joka rönsyilevällä varrellaan muodostaa usein laikkukasvustoja metsän pohjakerrokseen. Keltatalvikin kellomaiset ja kellanvihreät kukat sijaitsevat varresta kohoavien punaisten kukkavarsien päässä ja pyöreät, tummanvihreät lehdet kasvavat ruusukkeena kukkavarren tyvessä.
Keltatalvikki suosii vanhoja, sammaleisia ja valoisia metsiä. Sen voi tavata niin kuivista ja tuoreista metsistä kuin harjuiltakin. Lajin laaja levinneisyysalue ulottuu Alpeilta Fennoskandiaan, Atlantilta Keski-Siperiaa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosiin.
Keltatalvikki toimii väli-isäntänä kuusentalvikkiruosteelle (Chrysomyxa pirolata). Tämä yleinen kuusen käpyjä vaivaava tauti voi vioittaa käpysatoa laajoillakin alueilla.
Keltatalvikki on elinvoimainen laji eikä siten tarvitse erityisiä suojelutoimenpiteitä esiintymisensä turvaamiseksi.
Keltatalvikki
PYROLA CHLORANTHA
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Vanamo
LINNAEA BOREALIS

Tähtitalvikki
Moneses uniflora

Metsämaitikka
MELAMPYRUM SYLVATICUM

Sarjakeltano
HIERACIUM UMBELLATUM