Karhu

Karhu on suurikokoinen ja paksuturkkinen petoeläin, joka voi kasvaa jopa 370 kiloiseksi ja elää 20 -vuotiaaksi. Yleisimmin paino jää kuitenkin sen alle, naaraiden ollessa uroksia huomattavasti pienempiä. Hyvin tiheän turkin väritys vaihtelee kellanruskeasta melkein mustaan. Karhu on sekasyöjä ja se nauttii monipuolisesti metsän antimista, kuten marjoista, kasvien juurista, hyönteisistä ja sen suurta herkkua on hunaja. Karhu metsästää muun muassa hirviä ja kauriita ja se käy myös haaskalla ja kalastaa. Karhu nukkuu talviunta melkein puolet vuodesta talvipesässä, jonne naaras synnyttää tammi-helmikuussa 1 – 4 poikasta. Poikaset elävät emon seurassa 1 - 3 -vuotiaiksi saakka. Karhut liikkuvat enimmäkseen öisin ja iltahämärässä ja elävät pääsääntöisesti yksin.

Karhu viihtyy vanhoissa kuusimetsissä ja elää laajalti niin aroilla, tundralla kuin lahkeissa sademetsissäkin. Sen elinpiiri vaihtelee pentujen 4km2 aina uros yksilöiden 10 000 km2 saakka. Levinneisyysalue kattaa Euraasian.

Karhu kuuluu vahvasti kansanperinteisiin ympäri maailman. Euroopassa karhuperinteen arvioidaan alkaneen jo 30 000 vuotta sitten. Alkuperäisväestöt uskoivat karhun voimakkaaseen henkeen ja se nähtiin jumalolentona. Karhua pidetään metsän kuninkaana ja pyhänä eläimenä. Karhu on Suomen kansalliseläin ja sillä on monia eri nimiä, kuten ruskeakarhu, ohto, otso, kontio, mesikämmen, nalle ja korven kuningas.

Karhujen elinpiiri on pienentynyt ihmistoiminnan myötä ja se hyötyy vanhojen metsien suojelusta sekä yhtenäisten metsäalueiden luomisesta ja säilyttämisestä. Karhu välttelee ihmisen kohtaamista ja sen tapaaminen onkin erittäin harvinaista.