Käki
CUCULUS CANORUS
Käki on keskikokoinen muuttolintu, jolla on pitkä pyrstö, keltaiset koivet ja terävät siivenkärjet. Ruskeanharmaa käki muistuttaa lennossa pientä haukkaa. Pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset. Käki on loispesijä, joka toisten lintulajien pesiin. Laji munii jokaisen munansa eri pesään ja aina sen lajin pesiin, joissa se on itse kasvanut. Käenpoikanen työntää pesästä pois muut munat sekä poikaset ja valloittaa näin koko pesän ja saa hoitovanhempiensa täyden huomion.
Käki esiintyy kaikenlaisissa metsissä, kaupungeissa ja saaristossa. Laji pesii laajalla alueella Euroopasta Aasian itäosiin asti. Käki talvehtii trooppisessa Afrikassa ja palaa Suomeen huhti-toukokuun vaihteesta alkaen.
Komeasta kukunnastaan tunnettuun käkeen liittyy monia uskomuksia ja se esiintyy kansanperinteissä kuten saduissa ja runoissa. Monille on tuttu myös saksalainen keksintö käkikello.
Käki on yleinen metsiemme peruslaji, jonka pääasiallinen elinympäristö on metsäinen alue, jossa sen isäntälajikin viihtyy.
Käki
CUCULUS CANORUS
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |