Juolukka
VACCINIUM ULIGINOSUM
Juolukka on kookas monivuotinen varpukasvi, jonka kesävihannat sinertävänvihreät lehdet tippuvat talveksi. Rusehtava varsi on puumainen. Ruukkumaiset, valkoiset tai punertavat pienet kukinnot kukkivat touko- ja kesäkuussa. Harmaansiniset pitkänomaiset marjat kypsyvät loppukesästä.
Juolukka kasvaa runsaana rämeillä, korvissa ja soistuvissa metsissä. Levinneisyysalue ulottuu koko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen pohjoisosista tundralle.
Joulukan marjat eivät ole kovinkaan suosittuja, mutta silti ne ovat täysin syötäviä, eivätkä ne juurikaan kalpene mustikan (Vaccinium myrtillus) ravintoarvoihin verrattuna. Marjoja voi käyttää esimerkiksi hilloihin sekä mehuihin ja se soveltuu hyvin pakastettavaksi. Juolukalla on hyvin kaunis ruskaväritys.
Juolukka on metsiemme yleinen peruslaji ja se on tärkeä kasvi pölyttäjien keskuudessa. Sen tuoksuvat kukinnot houkuttelevat mesipistiäisiä. Juolukalla elää myös juolukkasinisiiven (Agriades optilete), upean sinisen päiväperhosen, toukka.
Juolukka
VACCINIUM ULIGINOSUM
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Isokarpalo
Vaccinium oxycoccos

Juolukkasinisiipi
AGRIADES OPTILETE

Lakka
Rubus chamaemorus

Mustikka
VACCINIUM MYRTILLUS