Isokarpalo
Vaccinium oxycoccos
Isokarpalo on ainavihanta varpukasvi, jonka rihmamaiset varret suikertavat soiden rahkasammalpintoja myöten. Isokarpalo kukkii vaaleanpunaisin kukin kesä-heinäkuussa ja sen tummanpunaiset, pallomaiset marjat kypsyvät vasta syys-lokakuussa. Marjat säilyvät syötävinä kevääseen saakka.
Isokarpalo viihtyy karuhkoilla ja avoimilla soilla. Runsaimmillaan laji kasvaa nevoilla ja marjasadot jäävätkin pienemmiksi rämeillä ja korvissa. Sen levinneisyysalue kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat.
Isokarpalo kuuluu soittemme tärkeimpiin hyötykasveihin. Sen kirpeät marjat ovat hyvä C-vitamiinin lähde ja niitä on käytetty lääkkeeksi esimerkiksi vatsan happohäiriöihin sekä munuais- ja rakkotulehduksiin. Karpalolla on tieteellisesti todistettu olevan vaikutusta virtsatietulehduksen hoidossa. Lisäksi isokarpaloa hyödyntävät ravinnokseen muun muassa kurjet (Grus grus) ja riekot (Lagopus lagopus).
Isokarpalo on yleinen suokasvi, joka ei tarvitse erityisiä suojelutoimenpiteitä esiintymisensä turvaamiseksi.
Isokarpalo
Vaccinium oxycoccos
puulaji | lahopuu | kehitysvaihe | avainbiotooppi |
---|---|---|---|
haapa | haapa | 1-5v | lehto |
koivu | koivu | 6-20v | harju |
mänty | mänty | 21-50v | kallio |
kuusi | kuusi | 51-100v | lähde |
muut | muut | puro | |
suo |

Lakka
Rubus chamaemorus

Juolukka
VACCINIUM ULIGINOSUM

Mustikka
VACCINIUM MYRTILLUS

Puolukka
VACCINIUM VITIS-IDAEA

Ahomansikka
Fragaria vesca