UPM Forest Life
UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Hirvi

Alces alces

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Hirvi

Alces alces

nisäkkäät

Hirvi on suurikokoinen ja pitkäjalkainen sorkkaeläin, joka painaa yleensä 200 - 500 kiloa. Sonnit ovat naaraita suurempia. Hirvisonneilla on täysiluiset sarvet. Naaraat synnyttävät alkukesästä yhden tai kaksi vasaa. Hirvet vaeltavat vuodenaikojen mukaan ja elävät pääasiassa yksin, mutta etenkin talvisin ne saattavat muodostaa pieniä ryhmiä. Aktiivisimmillaan hirvet ovat aamu- ja iltahämärän aikaan. Niille kelpaavat ravinnoksi puut, pensaat, varvut sekä ruohovartiset kasvit. 

Hirvi elää metsissä ja suosii erityisesti nuoria havu- ja sekametsiä. Hirven levinneisyysalue kattaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. 

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin ja sillä on ollut merkitystä jo esihistoriallisista ajoista asti, mikä ilmenee hirvien esiintymisenä kalliomaalauksissa. Hirvi on myös suurpetojen, kuten karhun (Ursus arctos) ja suden (Canis lupus), saaliseläin. Hirvikantojen säätely metsästyksen avulla on välttämätöntä sen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Hirvet aiheuttavat vahinkoja sekä metsä- että maataloudelle. Taimikoissa vahinkoalttiita ovat 1 - 3 metriä pitkät taimet. Lisäksi hirvet ovat vaaraksi liikenteessä ja hirvikolarit aiheuttavatkin vahinkoja ajoneuvoille sekä niissä matkustaville ihmisille.  

Hirvi kuuluu lajeihin, jotka ovat hyötyneet metsätaloudesta, sillä metsien uudistaminen tuottaa niille jatkuvasti uusia nuoria metsiä elinympäristöiksi edellisten elinpaikkojen varttuessa. 

Hirvi

Alces alces

puulajilahopuukehitysvaiheavainbiotooppi
haapa
haapa
1-5v
lehto
koivu
koivu
6-20v
harju
mänty
mänty
21-50v
kallio
kuusi
kuusi
51-100v
lähde
muut
muut
puro
suo
Olennainen menestystekijä