Haapa on pajuihin kuuluva lehtipuu, joka kasvaa 15 – 30 metriä korkeaksi. Sen helposti tunnistettavat havisevat pyöreät ja mutkalaitaiset lehdet puhkeavat vasta kesäkuussa, kukkimisen jälkeen. Runko on suora, pitkään sileä ja harmaan vihertävä. Haavalla on runsas syväjuuristo, joka pitää sen pystyssä kovallakin tuulella.

Haapa kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla. Parhaiten se viihtyy valoisissa ja runsasravinteisissa metsissä, kuten tuoreilla, lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa. Usein haavan tapaa pellon tai aukean reunasta. Sen levinneisyysalue on hyvin laaja, Euroopan länsireunalta Japaninmerelle saakka.

Haapa on todellinen metsiemme elämänpuu ja arvokas elinympäristö sadoille eliölajeille. Varsinkin vanhat lahoavat haavat lisäävät merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja niillä elää hyvin kirjava eliöyhteisö sieniä, kääpiä, kovakuoriaisia, perhosia, lintuja ja nisäkkäitä, kuten liito-orava (Pteromys volans). Monet metsäneläimet käyttävät haavan taimia ravintonaan. Haavan lehdet havisevat komeasti, ja sillä on erittäin näyttävä ruskaväritys.

Haapa on metsiemme peruslaji ja pioneeripuu, joka viihtyy avoimilla paikoilla. Haapa on nopeakasvuinen ja verrattain lyhytikäinen, yleensä alle 100-vuotias. Haavalla on vahva juuristo, josta se vesoo uusia versoja vanhojen kuoltua. Haapa on kuitenkin herkkä erilaisille tuhoille, ja siksi se kasvaa pääsääntöisesti sekapuuna yhdessä kuusen kanssa. Hakkuissa haapaa jätetään usein säästöpuiksi. Haavan vaaleaa ja kevyttä puuainesta käytetään monipuolisesti esimerkiksi saunan lauteissa, leikkikaluissa ja urheiluvälineinä.