UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Lahopuu

Haastateltava:Mikko Pirilä, UPM

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Lahopuu

kestävä metsätalous

Lahopuu on yksi monimuotoisuuden avaintekijöistä.

Lahopuilla tarkoitetaan metsässä olevaa kuollutta, lahoavaa puuainesta. Lahopuun kirjoon kuuluvat eri puulajit ja puiden osat pieniläpimittaisista kappaleista järeään runkolahopuuhun. Metsätaloudessa lahopuusta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä järeää, läpimitaltaan yli 10 cm kuollutta puuta. Lahopuuta muodostuu osana metsäluonnon prosesseja puiden kuollessa vanhuuteen, keskinäisen kilpailun seurauksena, sääolosuhteista aiheutuvien vaurioiden vuoksi tai bioottisten tuhonaiheuttajien vaikutuksesta. Lahopuut ovat syntytapansa perusteella aluksi joko pysty- tai maalahopuita, mutta lahoamisen edetessä myös pystypuista tulee ajan kuluessa maapuita.

Lahopuu on tärkeä metsäekosysteemin rakennepiirre. Sillä on keskeinen asema metsäluonnon monimuotoisuudessa. Monet metsälajit käyttävät lahopuuta kasvuresurssina tai elinympäristönä jossakin elämänkiertonsa vaiheessa. Kuollutta puuta elinympäristönään käyttävän sieni- ja hyönteislajiston kirjo on runsas. Lahoavien runkojen pinnalla elää epifyyttisammalia ja -jäkäliä. Lahot pystypuut tarjoavat pesintä- ja ruokailupaikkoja monille linnuille. Pieniläpimittaisella lahopuulla, kuten kuolleilla oksilla, kasvaa runsas kotelosienilajisto, kun taas kääväkkäät ovat tyypillistä lajistoa erityisesti järeälle runkolahopuulle. Lahopuusta jollakin tavalla riippuvaisia lajeja on arvioiden mukaan Suomen metsälajeista jopa neljännes, 4000-5000 lajia.

Suomen metsien keskimääräinen lahopuumäärä väheni menneinä vuosikymmeninä huomattavasti. Aiemmin vallalla olleen käsityksen mukaan lahopuu piti korjata pois, jotta vältyttäisiin hyönteis- ja sienituhoilta. Lahopuu on ollut osa kestävän metsätalouden käytäntöjä noin 20 vuoden ajan. Nykyiset metsänhoidon ohjeet sisältävät lahopuun säästämiseen ja lisäämiseen tähtääviä keinoja. Näiden toimien vaikutus lahopuustoon ja sillä elävään lajistoon näkyvät viiveellä. Metsiemme lahopuumäärä on inventointitulosten mukaan kääntynyt jälleen nousuun. Olemassa oleva lahopuu säästämällä ja säästöpuita jättämällä on tulevaisuuden metsissä huomattavasti nykyistä enemmän eri lahoasteita ja puulajeja edustavaa, järeää lahopuuta. Tällä on suotuisa vaikutus lahopuusta riippuvaisen eliölajiston monimuotoisuuteen.

Aiheeseen liittyvät lajit & artikkelit