UPM Forest Life
UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Uudistushakkuu

Haastateltava:Teemu Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Uudistushakkuu

kestävä metsätalous

Uudistuskypsät metsät tarjoavat puuta moniin eri tarkoituksiin.

Kun metsikkö vanhenee, sen kasvu hidastuu. Vanhat puut ovat elintoimintojen heikentyessä alttiimpia luontaisille metsätuhoille. Talousmetsissä metsänuudistaminen on ajankohtaista kun vuotuinen kasvu alkaa hiipua ja puut ovat vielä hyvässä kunnossa. Oikea ajoitus antaa parhaan tuoton metsänomistajalle ja tarjoaa korkealaatuista raaka-ainetta puuta jalostavalle teollisuudelle.

Metsikön sopiva uudistamisikä riippuu maantieteellisestä sijainnista, puulajista ja kasvupaikan maaperästä. Uudistamisikä vaihtelee paljon. Suomessa se on yleensä 60 – 120 vuotta. Etelässä sijaitsevat metsät ja lehtipuut saavuttavat uudistamiskypsyyden aiemmin verrattuna pohjoisiin metsiin ja havupuihin.

Luonnonmetsissä uudistuminen käynnistyy kahden eri tekijän seurauksena: yksittäisten puiden kuollessa syntyvien latvusaukkojen kautta tai suurten häiriöiden, kuten metsäpalojen tai myrskytuhojen seurauksena. Talouskäytössä olevissa metsissä toimii sama ekologinen periaate. Jotta metsä voi uudistua, vanhojen puiden täytyy ensin väistyä. Siksi metsänuudistaminen käynnistyy hakkuulla.

Yleisimmät päätehakkuutavat ovat avohakkuu ja siemenpuuhakkuu. Avohakkuussa muut puut paitsi säästöpuut, lahopuut ja suojeltavat puut korjataan pois. Tämän jälkeen maa muokataan istutusta tai kylvöä varten. Siemenpuumenetelmässä osa edellisen sukupolven puista (20 – 100 puuta hehtaarilla) jätetään hakkuualalle siementämään. Tämän lisäksi tarvitaan kevyt maanmuokkaus ja uudistuminen tapahtuu seuraavien vuosien aikana luontaisesti.

Pienaukkohakkuut ja kaistalehakkuut ovat käyttökelpoisia menetelmiä varsinkin erityiskohteille, joissa puuntuotannon ja metsän muiden arvojen yhteensovittaminen korostuu. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi virkistys- ja maisema-arvoiltaan merkittävät alueet, kohteet joilla on erityisiä ympäristötavoitteita tai jos onnistunut metsänuudistaminen muilla menetelmillä olisi hankalaa ja kallista.

Metsiä voidaan kasvattaa myös jatkuvapeitteisinä. Tällöin varsinaista uudistushakkuuta ei ole. Uudistuminen tapahtuu luontaisesti vallitsevan puujakson puita poistamalla ja alikasvosta hyödyntämällä. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vaatii, että kasvatushakkuut tehdään tarpeeksi voimakkaina, jotta uusille puille syntyy rittävästi kasvutilaa. Jotta jatkuva kasvatus on metsänhoidollisesti ja taloudellisesti kannattavaa, edellyttää se sopivaa lähtöpuuston rakennetta ja soveltuvia kasvupaikan ominaisuuksia.

Aiheeseen liittyvät lajit & artikkelit