UPM Forest Life
UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
Suomi

Uhanalaisten lajien suojelu talousmetsissä

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Uhanalaisten lajien suojelu talousmetsissä

kestävä metsätalous

Uhanalaiset lajit menestyvät myös talousmetsissä

Suomen metsistä suurin osa, noin 85 %, on metsätalouskäytön piirissä. Metsien monimuotoisuuden kannalta on siksi ratkaisevan tärkeää, että talousmetsissä turvataan monipuolisesti eri lajien elinympäristövaatimuksia. Suojelualueverkosto on tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta monet harvinaistuneet ja uhanalaiset lajit menestyvät talousmetsissä varsin hyvin, kun metsätalouden toimenpiteissä säästetään ja luodaan lajin tarvitsemia rakennepiirteitä.

Kun uhanalaisen lajin esiintymästä saadaan tieto, se tallennetaan paikkatietojärjestelmään. Lajitieto on keskeinen asia lajiesiintymien säilyttämisessä, sillä moni uhanalainen laji on hankala havaita käytännön metsätaloustoimien suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Lajin elinympäristövaatimukset ohjaavat toimenpiteiden suunnittelua esiintymäpaikalla: jotkin lajit vaativat kuivaa ja valoisaa ympäristöä, jotkin varjoisaa ja kosteaa pienilmastoa. Eri lajit myös sietävät olosuhteiden muutoksia eri tavoin. Oikea käsittely lajiesiintymän turvaamiseksi suunnitellaan siis lajikohtaisista lähtökohdista.

Palosuomujäkälä (Carbonicola anthracophila), Kastanjasuomujäkälä (Carbonicola myrmecina), Ryväsjäkälä (Hertelidea botryosa) ja Hongantorvijäkälä (cladonia parasitica) vaativat menestyäkseen lämpöä ja valoa. Ne esiintyvät tyypillisesti vanhoilla kelottuneilla lahopuurungoilla, vanhoilla palokannoilla tai palaneella puuaineksella. Tällä UPM:n kohteella näiden lajien esiintyminen hakkuiden jälkeen varmistetaan turvaamalla lajeille tärkeiden resurssien olemassaolo. Vanhat palokannot sekä lahopuut säästetään hakkuissa ja maanmuokkauksessa. Taimikonhoitotöiden yhteydessä vanhat kannot vapautetaan varjostusvaikutuksilta. Lajien vaatima resurssijatkumo turvataan suuremmalla määrällä säästöpuita, säästöpuiden tekopökkelöinnillä ja säästöpuuryhmien poltoilla. Nämä toimenpiteet varmistavat, että kohteilla on jatkossakin lahopuuta, palanutta puuaineista ja palokantoja.

Aiheeseen liittyvät lajit & artikkelit