UPM Forest Life
UPM Forest Life
Polku
Elämän lähdeKasvua huomiseenSopeutumista muutoksiinPäättymätön kiertokulku
KarttaHakemisto
fi
EnglishSuomi
Polulle

Harvennus

Haastateltava:Osmo Kääriäinen, Metsäkonepalvelu Oy 

Vieritä sivua lukeaksesi lisää

Harvennus

kestävä metsätalous

Harvennuksella luodaan kasvutilaa parhaille puille.

Puut tarvitsevat kasvuunsa valoa, vettä ja ravinteita. Metsässä puiden välillä vallitsee jatkuva kilpailu näistä kasvuresursseista. Riittävä kasvutila sopivassa paikassa tarkoittaa etulyöntiasemaa. Harvennuksen tarkoituksena on parantaa kasvatettavien puiden kasvua luomalla näille kasvutilaa. Samalla harvennus tuottaa puunmyyntituloja metsänomistajalle ja ainespuuta metsäteollisuuden tarpeisiin.

Harvennus vapauttaa lisää kasvuresursseja niiden puiden käyttöön, jotka on valittu kasvatettaviksi edelleen. Kun metsikön runkolukua harvennuksella pienennetään, maaperän kasvuresurssit ohjautuvat kasvamaan jääville puille. Kasvutilan lisäys tarkoittaa myös lisääntyvää valon määrää. Tämä mahdollistaa tehokkaamman yhteyttämisen joka puolestaan lisää puuntuotosta. Puut reagoivat lisääntyneeseen kasvutilaan järeytymällä ja kasvattamalla latvustaan. Myös maan alla tapahtuu muutoksia: juuristo vahvistuu ja sitä kautta veden ja ravinteiden otto tehostuu.

Harvennetut metsiköt tuottavat harventamattomia enemmän ainespuuta. Puut, jotka eivät menesty kilpailussa kasvutilasta, kasvavat heikosti ja lopulta kuolevat. Oikea-aikaisella harvennuksella luonnonpoistumaa saadaan ainespuukäyttöön. Harvennusten aikaansaama arvokasvu on merkittävä metsätalouden kannattavuustekijä.

Tasaikäisrakenteisissa metsiköissä harvennus tehdään useimmiten alaharvennuksena, jossa poistetaan pienempiä ja huonolaatuisempia puita. Harvennuksessa kasvamaan jätettävät puut valitaan vallitsevan latvuskerroksen hyvälaatuisista puista, joille luodaan harventamalla sopiva kasvutila. Jatkuvan kasvatuksen metsiköissä merkittävä osa vallitsevan puujakson puista korjataan pois, jotta alikasvoksen kautta tapahtuva uudistuminen mahdollistuu.

Tasaikäisen metsikön kiertoaikaan sisältyy Suomessa yleisesti kaksi harvennusta. Harvennusten ajoittuminen riippuu metsikön kehityksestä, puulajista ja maantieteellisestä sijainnista. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 25 – 45 vuotiasta ja toinen harvennus tapahtuu 20 – 30 vuotta tämän jälkeen.

Havupuuvaltaisissa metsiköissä tavoitellaan vähintään kymmenen prosentin lehtipuusekoitusta läpi kiertoajan. Harvalukuisia puulajeja säästetään luonnon monimuotoisuuden nimissä. Sekapuustoiset, luontaisista puulajeista muodostuvat metsiköt ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Sekapuustoisuudella on myös suotuisa vaikutus metsän tuottokykyyn ja terveyteen.

Arvokkaat elinympäristöt, vesistöjen suojavyöhykkeet ja muut suojelukohteet jätetään harvennusten ulkopuolelle. Jo harvennusvaiheessa on mahdollista suunnitella ja jättää tulevaisuuden säästöpuuryhmiä ja harventamattomia riistatiheiköitä. Metsätalouden pitkän aikavälin suunnitelmallisuus sopii hyvin yhteen tällaisten luonnonhoitotoimien kanssa.

Aiheeseen liittyvät lajit & artikkelit